Tässä mä seison kaipausta rinnassa

Tän tekstin kirjoittaminen on tuntunut ylivoimaiselta, mutta en oo voinu jatkaa blogin päivittämistä ilman tän kirjoittamista. Elokuun puolessa välissä nimittäin koitti se päivä, kun Arttu piti laittaa ikiuneen.

Arttu oli varmaan maailman iloisin koira, jonka häntä heilui aina. Arttu oli mulle täydellinen opetusmestari koiraharrastuksiin, joka opetti mulle niin paljon koirien kouluttamisesta ja käyttäytymisestä. Nyt Arttu lepää mökillä lempipaikassaan kolmen puun metsässä Aksun ja Pellen vieressä.

 

Kaivannon Arthur "Arttu"

 

12.4.2001-14.8.2013

 



Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yht äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja korvaamaton,
ja kaipuu suuri ja sanaton.
En vielä ois tahtonut luopua susta,
jäi ääretön ikävä ja suru musta.
Olit ihana, tärkeä, rakas,
voi kumpa tulisit takas.

Loppukesän kuulumiset

Kiva kahden kuukauden kirjoitustauko taas...Niin paljon on ehditty tekemään taas, että listaan vaan suurinpiirtein mitä on tehty:

Teppo:

- Tokoa treenatiin suht vähän kesällä. Sinänsä alon liikkeet ja osa avonkin liikkeistä hallussa, mutta kaikki vähän sinnepäin. Tepon kanssa tehään tokoa enää huvikseen, kun Tikrun kanssa voi sit sitä pilkkua viilata niin paljon, kun sielu sietää.
- Agia treenatiin jonkin verran, lähinnä jotain lyhyttä hupipätkää ja keppejä, jotka on sujunu tosi hyvin. Varkaudessa käytiin kerran agimölleissä ja hurjana päätin ilmottaa Tepon kisaavien luokkaan. Ratavirheitä tuli nolla ja yliaikaa pari sekunttia. Sillä heltis toinen sija.
- Teppo täytti 27.8 7 vuotta!! Uskomatonta, kohta sekin on jo vanha pappa.
- Lisäksi Teppo on lenkkeillyt ja mökkeillyt. Kerran kävin sen kanssa jopa pyörälenkillä ja selvittiin jopa molemmat hengissä.

Tikru:

- Ace-agi jatkui heinäkuun loppuun. Tehtiin muutaman esteen pätkiä, ja kaikki sujui tosi hyvin. Elokuussakin käytiin kerran acella, ja tehtiin aika vaativasta radasta pätkiä. Treenit oli tosi hyvät, vaikka meillä ei kovin hyvin mennytkään. Mä olin jo valmiiksi päättänyt, että Tikru ei voi osata niin vaikeaa tehdä, joten en sitten ohjannut sitä kunnolla, josta tietysti seurasi, ettei Tikru tiennyt mihin mennä. Tästä kerrasta mulla on jopa video, mutta mietin vielä kehtaanko sitä julkaista. Muuten käytiin hallilla itsenäisesti treenaamassa mm. keppejä.
- Hakutreeneissäkin käytiin joka viikkon, kunnes piti taas Helsinkiin lähteä. Pääasiassa tehtiin hajun hakua tallatulle alueelle. Treenit sujui tosi hyvin. Kun oltiin käyty hakemassa haju, Tikrun pystyi lähettää keskilinjalta maalimiehelle ja Tikru ampaisi kuin tykin suusta.
- Heinäkuu meni tokon osalta tosi vähällä treenillä, mutta nyt ollaan taas treenattu enempi. Se täydellinen seuraaminen on vielä kiven alla, mutta muuten alkaa jo peruspalaset aloon olla valmiina. Toki kaikkea pientä vielä on ja häiriötä ja palkkaamattomuutta pitää treenata paljon ennen kuin on kokeeseen asiaa.
- Kovasti olen koittanut Tikrulle saada treenipaikkaa täältä Helsingistä, mutta joko kaikki on liian kaukana, maksaa liikaa tai sitten ei ole tilaa. Kaiken lisäksi tää putkiremontti "hieman" vaikeuttaa asiaa, kun ei oo mitään tietoo voiko Tikru olla täällä loka-marraskuun vai pitääkö se viedä Pieksämäelle evakkoon.

Artussakin vielä henki pihisee. Todella hienosti se osaa sokeaksi luoksetulon edelleen. Kesän aikana niillä oli Tikrun kanssa vähän erimielisyyksiä luista, mutta onneksi ei jäänyt mitään pysyvää eripuraa niiden välille.

Erikseen voisin vielä mainita, että käytiin elokuun alussa Tikrun kasvattajan luona Kiteellä. Ilmoitin Tepon Suomen ekoihin Ascan (aussien alkuperäinen rotuyhdistys) kisoihin. Ratoja oli yhteensä neljä eli 2x agirata ja 2x hyppis. Radat oli kyllä paljon helpompia ja lyhyempiä, kuin mitä normikisoissa. Teppo teki 4 nollaa ja luokkansa ainoana voitti tietysti kaikki radat. Lopuksi oli vielä mahdollisuus tutustua gamlers kisaan, joka vaikutti tosi kivalta. Siinä kerätään ensin pisteitä eri esteiltä 30 sekunnin ajan ja sen jälkeen koiran piti ehtiä tietyssä ajassa mennä tietty pätkä ohjaajan radan keskellä olevaa rajaa ylittämättä. Agikisojen jälkeen Tikru pääsi Romi veljen kanssa lenkille ja uimaan ja illasta Hansu Laitala piti vielä tokoklinikan.

Kuulumisia

Paljon on taas keretty puuhailla kaikenlaista.

Agility:

Tepon kanssa on muutamana kertana käyty Pieksämäellä ollessa hallilla treenaamassa. Lähinnä erilaisia putki&hyppy härdellejä sekä keppejä. Kepit on menny tosi hyvin vinokeppien raudat kiinni eri kulmista lähettäen eli siinä ainakin edistystä tullut. Harmi vaan, ettei taas olla pitkään aikaan päästy harjottelemaan, niin taas varmaan tullut takapakkia. Onneksi kesällä sitten pääsee treenaamaan koko kevään edestä.

Tikrun on myös ollut joitain kertoja hallilla tekemässä putkea ja pussia. Lisäksi vuokrattiin kerran hallivuoro agilityakatemialta ja käytiin Tikrun sisarusten kanssa treenaamassa agia. Mentiin putkea, pussia ja kolmen hypyn suoraa. Lopussa kun oltiin harjoittelemassa putkea Tikru päättikin käydä eka juoksemassa hyppysuoran ja pussin ja lopuksi vielä sitten sen putken mikä pitikin. Ei ainakaan ole siis irtoamisessa ongelmaa :D Varsin pätevä agilitykoiruus tuosta varmaan siis vielä tulee.

Toko:


Artun kanssa on tehty Pieksämäellä käydessä kaikkia vanhoja juttuja, mitkä se osaa vielä sokeanakin. Jopa luoksetulo sujuu laukaten, kun eteisen päässä on tuuletin, niin Arttu siitä jotenkin osaa päätellä, että nyt tartteis hidastaa.

Teponkaan kanssa ei sen kummemmin oo tokoa varsinaisesti harjoteltu. Motivaatio on ollut jotenkin täysin kateissa (minulla siis treenata alokasluokan tokoa). Se tunnarinkin opetus on jäänyt kun ei sitä viiti ikinä alottaa kun on viikonloppuna käymässä , kun tietää, että seuraavan kerran voi harjotella aikasintaan parin viikon kuluttua kun on taas käymässä.

Tikrun kanssa oon koittanu tsempata tokon suhteen. On harjoteltu pitempiä seuraamiskaavioita imuttamalla ja sitten ilman imutusta sujuu jo pari askelta putkeen. Myös sivuaskeleet ja paikalla käännökset alkaa sujua jo suht mallikkaasti. Paikallaoloa on harjoiteltu ruokakupin kanssa ja luoksetuloa lenkillä. Istumista, maahanmenoa ja seisomista on harjoiteltu lähinnä kaukoja silmällä pitäen. Pitäisi alkaa harjoitella myös vauhdista maahanmenoa ja seisomista.

Noutokin alkaa jopa edistyä. Tikru suostuu pitämään kapulaa suussa mälväämättä ja tulee se suussa mun luokse pari askelta. Tätäkin kun jaksais suunnitelmallisemmin harjoitella niin kohta olis jo valmis nouto. Ulkona oon heitelly Tikrulle palloa ja keppejä, ja hyvin se hakee aina oikean kepin, vaikka lähellä olis vääriäkin vaihtoehtoja.

Lisäksi on harjoiteltu esim. peruuttamista ja 2on2off-asentoon hakeutumista.

Paimennus:

Vappuna käytiin Tikrun kasvattajan Pian luona kasvattitapaamisessa, missä oli samalla mahdollisuus kokeilla paimennusta. Tikru osas tosi hienosti ja rauhallisesti matkustaa, vaikkei hirveästi autossa olekkaan matkustanut.

Perille päästyä Tikru pääsi aluksi pellolle jouksemaan Moby-veljen kanssa.  Sen jälkeen Tikru pääsikin katsomaan lampaita. Kierreltiin vaan hetki lampaiden ympärillä ja lopuksi Tikru sai palan lampaan villaa tutkittavaksi. Kovin oli ihmeissään että mitä ihmeen kummajaisia ne lampaat on, mutta silmä kovana piti tarkkailla, että mitä ne puuhaa.

Kun oltiin menossa sisälle tauolle, tulikin Romi ja nuo pääsi taas pihalla leikkimään. Hetken päästä seuraan liittyi vielä Taika ja Gemmakin. Viimeinen veli Rommikin tuli iltapäivällä. Tauon jälkeen Tikru pääsi vielä uudestaan lampaille ja vähän päästiin jo lampaita liikuttelemaan.

Lopuksi pennut pääs vielä pellolle riehumaan. Tosi samanlaiset leikkitavat oli kaikilla ja muutenki pennut oli tosi samanoloisia. Hyvin sieltä kuitenkin omansa erotti. Hirmu kivaa oli nähdä Tikrun sisaruksia ja vaihtaa kuulumisia. Minuun taisi myös paimennuskärpänen puraista aika kovaa, joten toivottavasti päästään taas uudestaan paimennusta harjoittelemaan.

Muuta:

Tepon kanssa käytiin vielä huhtikuun alussa koirahiihtämässä ja siihenkin iski hirmuinen into, joten ens talvena varmaan harjotellaan sitäkin enempi.

Arttu pääsi viimein trimmaukseen, kun edellisen postauksen kuvista voi päätellä. Se on kyllä tosi hassun näköinen ilman partaansa. Suuri yllätys oli myös se, että selkä on ihan ruskea. Yleensähän koirat harmaantuu vanhetessa, mutta Arttu ilmeisesti vaan ruskettuu :D Artun vaivoihin löytyi myös syy, eli virtsaputkessa ei olekkaan kasvainta joka aiheuttaa virtsatulehduksia, vaan Arttu kärsii hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta. Lääkitys siihen on tehonnut hyvin ja Arttu on ollut paljon virkeämpi.

Loppuun vielä kuvia luontopolulta muutamalta eri kerralta. Koska en oo päivittäny pitkään aikaan meidän tekemisiä annoin itselleni luvan laittaa paljon kuvia (oli niin vaikea valita, kun kivoja kuvia oli niin paljon). Kuvat siis Elsan ottamia taas.

Kuukausi myöhemmin:

^Fiksun näköstä porukkaa...

Ennen ja jälkeen

Arttu 11 v!

Nikkarilassa lokakuun lopussa 2011.

Kevät 2012.

Kesä 2010?

Pari viikkoa sitten.

Aika hurjaa. Toisaalta tuntuu, että vastahan se tuli meille, mutta toisaalta tuntuu, että siitä on jo pieni ikuisuus.

 

No niitä kuulumisia

Kuten jo aiemmin sanoin, on kaikki sujunut pennun kanssa ihan älyttömän hyvin. Autolla matkustus, junalla matkustus, hihnassa kävely, tarpeiden teko ulos, syöminen, yksinolo... kaikki sujuu hyvin.

Arttu ja Teppo tykkäävät kumpikin Tikrusta ihme kyllä. Arttu oli aluksi ihan ihmeissään, että mitä ihmettä, kun eihän se nähnyt pentua ennen kun pääs kunnolla haistelemaan. Teppo taantui takaisin pikkupennun tasolle lauantai-iltana Tikrun kanssa peuhatessa. Sunnuntaina Teppo sitten tajus, että pentu on tullut jäädäkseen ja alkoi vähän mustistelemaan.

 Sunnuntaina Elsa tuli katsomaan Tikrua ja ottamaan kuvia. Ennen junalle lähtöä käytin Tepon vielä pellolla umpihangessa riehumassa Elsan, Sodan ja Linkan kanssa.

Tänään Tikru joutuikin jo heti olemaan yksin päivän ja sekin taisi sujua hyvin, kun ei lähtiessä eikä tullessa kuulunut huutoa. Tänään ei vielä mitään ihmeitä olla harjoiteltu, mutta huomenna olis tarkoitus leika kynnet, putsata korvat ja harjata turkki.

Kuvat on siis ottanut Elsa .